Voisitko kertoa itsestäsi ja taustastasi suunnittelun parissa?
Nimeni on Christiaan Fokkema ja olen arkkitehti sekä osakas Hollandse Nieuwe -suunnittelutoimistossa. Olemme erikoistuneet sisustusarkkitehtuuriin, mutta sanomme usein, että teemme kaikkea muuta paitsi uudisrakentamista. Tämä tarkoittaa, että emme ole pelkästään sisustussuunnittelijoita, vaan toteutamme myös laajoja peruskorjauksia, remontteja ja kaikkea siltä väliltä.
Oma roolini toimistossa on vastata luovasta kokonaisuudesta. Olen mukana jokaisessa projektissa ja autan määrittämään toimiston yleistä suuntaa. Tällä hetkellä toimistossamme työskentelee noin 17 henkilöä.
Christiaan Fokkema, arkkitehti sekä osakas Hollandse Nieuwe -suunnittelutoimistossa
Millaisia projekteja maassanne tyypillisesti tehdään ja millaisia projekteja itse suunnittelette?
Alankomaissa rakennusalaa ohjaavat yhä enemmän kestävyys, kiertotalous ja innovatiivinen asuntorakentaminen, vastauksena tehokkaiden ja kestävien kaupunkiympäristöjen tarpeeseen. Me keskitymme toimistona vahvasti kestäviin ja kiertotalouteen perustuviin sisustusarkkitehtuuriprojekteihin.
Kiertotalous on Alankomaissa erittäin vahva trendi, maa on tässä Euroopan kärkijoukkoa. Sisustusarkkitehtitoimistona pyrimme erikoistumaan kiertotalouslähtöisiin sisustuksiin, kuten tiloihin, jotka on rakennettu jopa 80-prosenttisesti uudelleenkäytetyistä tai purkumateriaaleista. Kehitämme tätä aktiivisesti, ja myös asiakkaiden kiinnostus kasvaa jatkuvasti.
Noin 70 % projekteistamme on toimistohankkeita. Loput 30 % koostuvat oppilaitoksista ja julkisista rakennuksista, kuten valtion ja kuntien kohteista.
Miten työ- ja oppimisympäristöt ovat kehittyneet viimeisen 10 vuoden aikana?
Ennen vuotta 2020 suurin osa toimisto- ja oppimisympäristöistä siirtyi kohti monipaikkaista ja aktiviteettipohjaista työskentelyä. Monet yritykset olivat jo remontoineet tilojaan kerran tai kahdesti tätä varten. Varsinaista innovointia ei kuitenkaan juuri tapahtunut. Joustavuudesta puhuttiin paljon, mutta harva todella ymmärsi, mitä se tarkoittaa.
Sitten tuli COVID. Vuosina 2021 ja 2022 monet työnantajat keskittyivät saamaan ihmiset takaisin toimistolle. Ajateltiin, että “klubitalomaiset” tilat, baarit ja hyvinvointipalvelut houkuttelisivat erityisesti nuoria. Tämä ei kuitenkaan toiminut. Ihmiset haluavat yhä työskennellä kotoa käsin yhden tai kaksi päivää viikossa.
Alankomaissa työmatkat ovat lyhyitä, joten tilanne on hieman erilainen kuin monissa muissa maissa. Silti toimistojen käyttöaste on hyvin matala. Suurilla asiakkailla keskimääräinen käyttöaste on vain 30–40 % viikossa, ja tiistait sekä torstait ovat selvästi vilkkaimpia. Käyttöaste on hieman noussut viime vuosina, mutta ei merkittävästi.
Miten tämä on vaikuttanut toimistojen suunnitteluun?
Asiakkaat tulevat usein luoksemme, koska he eivät tiedä, mitä tehdä alhaisen käyttöasteen kanssa. Paperilla tilantarvetta voisi puolittaa, mutta päätös ei ole helppo.
Monet projektimme keskittyvät tilojen pienentämiseen mutta laadun parantamiseen. Tämä tarkoittaa vähemmän työpisteitä ja enemmän kokous-, yhteistyö- ja luovia tiloja. Lisäksi akustiikkaan ja neurodiversiteetin huomioimiseen panostetaan paljon. Osa ihmisistä työskentelee hyvin taustamelussa, kun taas toiset tarvitsevat täyden hiljaisuuden. Monimuotoisuuden ja inkluusion huomioiminen on noussut tärkeäksi teemaksi viime vuosina.
Kuinka tärkeää kestävyys ja ympäristövastuu ovat työssänne?
Kestävyys on meille yrityksenä erittäin tärkeää. Meillä on ollut vahva sisäinen kiinnostus ja vastuuntunto jo yli kymmenen vuoden ajan. Yksi esimerkki on Greenpeace-toimisto, jonka toteutimme Alankomaissa täysin kiertotalousperiaattein uudelleenkäytetyistä materiaaleista.
Asiakkaiden näkökulmasta tilanne vaihtelee. Yritysasiakkailla on usein korkeat kestävyysvaatimukset, mutta ne ovat usein melko yleisellä tasolla ja keskittyvät esimerkiksi energiaan ja vedenkulutukseen. Moni asiakas ei täysin ymmärrä, miten kestävyys näkyy käytännössä. Pyrimme kouluttamaan heitä näyttämällä esimerkiksi materiaalivalintojen hiilijalanjäljen vaikutuksia. Yleensä asiakkaat ovat valmiita tekemään parempia valintoja, kun vaikutukset avautuvat konkreettisesti.
Hallitus ja julkinen sektori ovat Alankomaissa erittäin merkittävässä roolissa. Valtion kiinteistöjen on täytettävä vähintään energialuokka B, mikä on johtanut laajoihin peruskorjauksiin. Julkinen sektori asettaa korkeat vaatimukset ja valvoo niitä aktiivisesti, mikä ohjaa koko markkinaa ja edistää innovaatioita.
Mikä on ollut sinulle merkityksellisin projekti?
Merkityksellisin projekti minulle on käynnissä oleva valtionhanke, joka on suunniteltu mutta ei vielä valmistunut. Se on suurin projekti, jossa olen ollut mukana ja se on noin 55 000 neliömetriä. Se on myös erittäin kiertotalouslähtöinen. Suunnittelimme rakennuksen lähes kokonaan paikan päältä löytyvistä tai muista kohteista saaduista materiaaleista. Tämä pakotti meidät ajattelemaan täysin uudella tavalla. Sen sijaan, että olisimme ensin päättäneet, mitä haluamme, ja sitten hankkineet materiaalit, lähdimme liikkeelle siitä, mitä meillä jo oli. Prosessi oli haastava mutta äärimmäisen palkitseva.
Miten näet työ- ja oppimisympäristöjen kehittyvän tulevaisuudessa?
Uskon, että tulevaisuudessa rakennamme vähemmän uusia rakennuksia. Ihmiset jatkavat hybridityötä ja valitsevat itselleen parhaiten sopivan tavan työskennellä. Olemassa olevien rakennusten merkitys kasvaa, ja purkamista tapahtuu vähemmän, jopa 1950- ja 1960-lukujen rakennuksia tullaan arvostamaan enemmän.
Tämän seurauksena tilojen laatu paranee: kestävyys, energiatehokkuus ja estetiikka kehittyvät. Monimuotoisuus ja inkluusio pysyvät keskeisinä teemoina, erityisesti Länsi-Euroopassa.
En usko vahvasti täysin digitalisoituihin tiloihin, kuten virtuaalisiin toimistoihin. Fyysinen tila säilyy erittäin tärkeänä. Oppimisympäristöissä elämme parhaillaan murrosvaihetta. Koulut kokeilevat uusia malleja ja teknologioita, ja kestää aikaa ennen kuin kehitys vakiintuu.
Mikä rooli tekoälyllä ja teknologialla on suunnittelun tulevaisuudessa?
Olen seurannut tekoälyn kehitystä tiiviisti viimeiset kaksi vuotta, ja olen ollut melko pettynyt. Alussa oli paljon optimismia, mutta en näe vielä merkittäviä käyttötapauksia tai maailmaa mullistavia ratkaisuja. Tekoäly voi nopeuttaa ja helpottaa joitakin tehtäviä, mutta sen vaikutus todelliseen innovaatioon on toistaiseksi rajallinen.
Tekoäly voi auttaa ideoiden nopeammassa tuottamisessa, mutta en ole vakuuttunut sen kyvystä parantaa laatua. Osa asiakkaista saattaa hyväksyä tekoälyn tuottamia ratkaisuja, mikä pakottaa arkkitehdit keskittymään entistä enemmän inhimilliseen laatuun ja luovuuteen. En usko, että tekoäly muuttaa rakennuksia merkittävästi lähitulevaisuudessa. Ihmiset eivät muutu nopeasti, ja fyysiset, inhimilliset tilat säilyvät tärkeinä.
Julkaisemme uusia osia INTO Design Stories -haastattelusarjasta kuukausittain. Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tiedon tulevista haastatteluista niiden ilmestymisen jälkeen suoraan sähköpostiisi.
