Voisitko kertoa itsestäsi ja taustastasi suunnittelun parissa?
Nimeni on Frédéric Tomat. Olen arkkitehti ja Serau Architectes & Ingénieurs Associés osakas. Toimistomme sijaitsee Pariisissa, Ranskassa. Olen ollut mukana Serau’ssa aivan alusta asti, ja nykyään johdan toimistoa yhdessä neljän muun osakkaan kanssa.
Serau on ainutlaatuinen arkkitehti- ja insinööritoimisto, jossa arkkitehtoninen suunnittelu ja tekninen osaaminen yhdistyvät saman katon alla. Tämä rakenne mahdollistaa monimutkaisten hankkeiden toteuttamisen, joissa vaaditaan suurta tarkkuutta ja tiivistä yhteistyötä eri alojen välillä.
Tiimiimme kuuluu noin 15 talon sisäistä ammattilaista, ja ulkoisten konsulttien ja yhteistyökumppaneiden kanssa työskentelemme yhteensä noin 20–25 hengen kokoonpanolla. Meillä on myös sisaryritys nimeltä Sepia, jota johtaa vaimoni Virginie Ravallec. Sepia keskittyy sisustussuunnitteluun ja mittatilauskalusteisiin.
Frédéric Tomat, arkkitehti ja Serau Architectes & Ingénieurs Associés osakas
Millaisia projekteja suunnittelette?
Projektimme ovat pääasiassa yksityisiä rakennuksia. Koska työskentelemme tiiviisti insinöörien kanssa, suunnittelemme usein hyvin teknisiä rakennuksia, kuten laboratorioita, puhdastiloja ja puolustussektorin kohteita, joissa vaaditaan korkeaa turvallisuustasoa. Olemme suunnitelleet myös urheilutiloja, kouluja ja toimistojen peruskorjauksia, mutta nykyinen painopisteemme on yhä enemmän korkean teknologian ja turvallisuuden vaatimissa hankkeissa.
Mikä on ollut sinulle merkityksellisin projekti?
Minulle tutkimus- ja kehitysrakennukset (R&D) ovat aina kaikkein kiinnostavimpia. Ne ovat erittäin teknisiä ja antavat mahdollisuuden hyödyntää koko osaamistamme. Olemme toteuttaneet R&D-hankkeita muun muassa L’Oréalille ja Thalesille, joka on suuri ranskalainen puolustusalan yritys.
Thalesin rakennus on projekti, josta olen erityisen ylpeä. Siinä yhdistyvät erittäin korkea turvallisuustaso sekä joustavat ja viihtyisät työtilat, mikä ei ollut helppoa saavuttaa. Tavoitteena oli luoda ympäristö, jossa ihmiset viihtyvät työssään ja joka samalla täyttää tiukat turvallisuusvaatimukset. Käyttäjiltä saatu positiivinen palaute on ollut kaikkein palkitsevinta.
Kuinka tärkeää kestävyys ja ympäristövastuu ovat työssänne?
Kestävyys on nykyään tärkeää kaikkialla, myös Ranskassa. Koen kuitenkin, että monille asiakkaille se perustuu enemmän sääntelyyn kuin omaan kunnianhimoon. Ympäristölainsäädäntö on vahvaa ja ohjaa suurinta osaa hankkeista, erityisesti maankäytön ja korjausrakentamisen osalta.
Pidän näitä säädöksiä tarpeellisina, mutta joskus ne rajoittavat luovuutta. Jokainen projekti on ainutlaatuinen, ja toivon, että tulevaisuudessa kestävyystavoitteita voidaan tarkastella enemmän tapauskohtaisesti, jotta kukin hanke voi saavuttaa täyden potentiaalinsa ja toimia jopa esimerkkinä muille.
Miten toimistotilat ovat muuttuneet viimeisten 10 vuoden aikana Ranskassa?
Olemme suunnitelleet paljon toimistotiloja, joten olemme nähneet muutoksen läheltä. COVID-pandemia toimi merkittävänä kiihdyttäjänä. Se osoitti, että ihmiset voivat työskennellä kotoa käsin ja olla silti tuottavia. Ennen pandemiaa joustavat toimistot nähtiin kokeellisina, nyt ne ovat arkipäivää.
Ihmiset odottavat työpaikalta mukavuutta ja hyvää tunnelmaa, vähän kuin kotona. He haluavat kauniita kalusteita, materiaaleja ja värejä, eivät pelkkiä valkoisia ja harmaita seiniä. Yritykset ovat myös ymmärtäneet, että houkuttelevat työtilat ovat keino kilpailla nuoremmasta osaajapolvesta. Nuoret sukupolvet arvostavat onnellisuutta ja tasapainoa enemmän kuin pitkiä työuria, ja toimistojen täytyy tukea tätä.
Työtiloista on tullut avoimempia, yhteisöllisempiä ja muunneltavampia. Tiimit toimivat aiempaa horisontaalisemmin ja hierarkiat ovat madaltuneet. Suunnittelijat ja kalustevalmistajat tarjoavat myös uusia konsepteja, jotka auttavat arkkitehteja luomaan tiloja tiimityöhön, keskittymiseen ja vuorovaikutukseen.
Mikä on näkemyksesi tekoälystä ja teknologiasta suunnittelussa?
Tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu, mutta siihen ei pitäisi nojata liikaa. Arkkitehtuurin ei tulisi olla vain nopeutta ja tehokkuutta. Elämme jo valmiiksi maailmassa, joka liikkuu liian nopeasti. Arkkitehtien tehtävä on auttaa yhteiskuntaa hidastamaan, ajattelemaan enemmän ja suunnittelemaan tarkoituksella.
Pidän enemmän siitä, että koulutan nuoria arkkitehteja ja annan heidän oppia käytännön työn kautta kuin siitä, että annan algoritmin tehdä työn puolestani. Minulle suunnittelun arvo syntyy inhimillisestä ajattelusta, ei automaatiosta.
Julkaisemme uusia osia Design Stories -haastattelusarjasta joka kuukausi. Tilaa uutiskirjeemme ja saat tulevat haastattelut suoraan sähköpostiisi heti niiden ilmestyessä.
