{"id":1160,"date":"2018-08-21T09:06:43","date_gmt":"2018-08-21T06:06:43","guid":{"rendered":"https:\/\/intoconcept.com\/?p=1160"},"modified":"2025-10-17T12:01:12","modified_gmt":"2025-10-17T12:01:12","slug":"huoneakustiikka-ja-desibeliarvot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/huoneakustiikka-ja-desibeliarvot\/","title":{"rendered":"Huoneakustiikka ja desibeliarvot"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 \u00e4\u00e4ni on?<\/strong><\/h3>\n

Lyhyesti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 \u00e4\u00e4ni on v\u00e4liaineessa etenev\u00e4\u00e4 v\u00e4r\u00e4htely\u00e4, joka saa aikaan kuulohavainnon. Se on mekaanista aaltoliikett\u00e4, joka ei etene tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan tarvitsee aina v\u00e4liaineen. V\u00e4liaine voi olla miss\u00e4 tahansa olomuodossa, kuten kaasuna, nesteen\u00e4 tai kiinte\u00e4n\u00e4 aineena. Ilmassa ja nesteiss\u00e4 etenev\u00e4 \u00e4\u00e4ni on pitkitt\u00e4ist\u00e4 aaltoliikett\u00e4. Kiinte\u00e4ss\u00e4 aineessa \u00e4\u00e4ni voi edet\u00e4 my\u00f6s poikittaisena aaltoliikkeen\u00e4.<\/p>\n

\u00c4\u00e4ni voidaan havaita tuntoaistimuksena, kuuloaistimuksena tai mittaamalla.
\nIhmisen kuuloalue tavoittaa parhaimmillaan taajuusalueen 16 – 20 000 Hz. T\u00e4m\u00e4n rajan alittavia \u00e4\u00e4ni\u00e4 kutsutaan infra\u00e4\u00e4niksi, ja ylitt\u00e4vi\u00e4 kutsutaan ultra\u00e4\u00e4niksi.<\/p>\n

Ihmiskorva on herkimmill\u00e4\u00e4n taajuusalueella 20 Hz-20 kHz, jolle sijoittuvatkin esimerkiksi monet varoitus- ja h\u00e4lytys\u00e4\u00e4net. T\u00e4t\u00e4 ihmisen kuulolle optimaalisinta taajuusaluetta kutsutaan preesensalueeksi. Preesensalueen korostaminen ja h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden poistaminen parantavat puheen selkeytt\u00e4 ja toivottujen \u00e4\u00e4nien kuulemista.<\/p>\n

Huoneakustiikka<\/strong><\/h2>\n

\u00c4\u00e4neneristyksell\u00e4 tarkoitetaan rakenteiden kyky\u00e4 est\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen siirtymist\u00e4 tilasta toiseen tai \u00e4\u00e4nen kulkeutumisen est\u00e4mist\u00e4 rakenteen l\u00e4pi.<\/p>\n

\"Huoneakustiikka<\/p>\n

Huoneakustiikassa tulee usein vastaan muutamia ongelmakohtia, t\u00e4ss\u00e4 niist\u00e4 yleisimm\u00e4t:<\/p>\n

    \n
  1. \u00c4\u00e4ni siirtyy huoneesta toiseen suoraan sein\u00e4n l\u00e4pi<\/li>\n
  2. Huoneen katto- ja lattiaelementit johtavat \u00e4\u00e4nt\u00e4<\/li>\n
  3. Tilan ilmanvaihtokanavat sek\u00e4 ikkunat mahdollistavat \u00e4\u00e4nen suoran siirtymisen<\/li>\n
  4. Saumakohdat seiniss\u00e4 ja lattioissa p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nen vuotamaan tilasta toiseen<\/li>\n<\/ol>\n

    Toimiva ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tilasuunnittelu auttaa ratkaisemaan huoneakustiikan ongelmia: miten ty\u00f6pisteet sijoitetaan, ja mink\u00e4laisia akustisia elementtej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

    \u00c4\u00e4nen vaimennus\/absorptio<\/strong><\/h2>\n

    Tilan pintojen vaimennuksella tarkoitetaan huonetilan materiaalien kyky\u00e4 absorboida itseens\u00e4 \u00e4\u00e4nienergiaa ja siten vaimentaa \u00e4\u00e4nitasoa.<\/p>\n

    Absorboivina pintoina toimivat katot, sein\u00e4t, lattiat, pehmustetut kalusteet, verhot ym.\u00a0 My\u00f6s tilassa olevat ihmiset absorboivat \u00e4\u00e4niaaltoja. T\u00e4rkeimm\u00e4t vaimennukseen vaikuttavat pinnat ovat sis\u00e4katto ja sein\u00e4t.<\/p>\n

    Matot vaikuttavat p\u00e4\u00e4asiassa askel\u00e4\u00e4niin.<\/p>\n

    J\u00e4lkikaiunta<\/strong><\/h3>\n

    J\u00e4lkikaiunta eli kaikuisuus kuvaa sit\u00e4 vaikutelmaa, joka syntyy \u00e4\u00e4nest\u00e4 huonetilassa. Kun tilassa on paljon heijastunutta \u00e4\u00e4nt\u00e4, huonetila on kaikuisa. Kovat pinnat heijastavat \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja aiheuttavat kaikuisuutta, \u00e4\u00e4nt\u00e4 vaimentavat materiaalit pienent\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 ja saavat tilan tuntumaan miellytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4lt\u00e4. My\u00f6s tilan muoto vaikuttaa kaikuisuuteen.<\/p>\n

    J\u00e4lkikaiunta-aika on kaikuisuuden ja \u00e4\u00e4nenvaimennuksen tehokkuuden mittaamisen yksikk\u00f6. J\u00e4lkikaiunta-aika on aika, jonka kuluessa \u00e4\u00e4nenpainetaso laskee 60 dB.<\/p>\n

    \"Huoneakustiikka<\/p>\n

    Kun \u00e4\u00e4niaallot osuvat huoneen rajoihin (katto, lattia, sein\u00e4t), osa \u00e4\u00e4nienergiasta imeytyy materiaaliin, osa kulkee materiaalin l\u00e4pi, ja jotkut heijastuvat ja hajoavat ymp\u00e4ri tilaa yll\u00e4 olevan kuvan mukaisesti.<\/p>\n

    Desibelit<\/strong><\/h3>\n

    \u00c4\u00e4nenpaine syntyy, kun \u00e4\u00e4niaallot aiheuttavat ilmanpaineen muutoksia ilmassa. Alhaisinta kuultavaa \u00e4\u00e4nenpainetta kutsutaan kuulokynnykseksi, ja ylint\u00e4 kuultavaa \u00e4\u00e4nenpainetta kutsutaan kipurajaksi.<\/p>\n

    \u00c4\u00e4nenpainetta kuvatessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n logaritmista asteikkoa, joka ilmaistaan desibelein\u00e4 (dB). Alhaisin kuultava taso on 0 dB ja ylin taso n. 120 dB.<\/p>\n

    \u00c4\u00e4nenvaimennusindeksi Rw<\/strong><\/h1>\n

    \u00c4\u00e4nenvaimennusindeksi ilmaistaan desibelein\u00e4 (dB), ja sen voi laskea vain yksitt\u00e4iselle materiaalille tai komponentille, ei siis esimerkiksi kokonaiselle tilalle. T\u00e4m\u00e4 on laboratoriossa tapahtuva mittaus, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tietoa koetilojen suhteellisesta koosta, vastaanottohuoneessa olevasta j\u00e4lkikaiunta-ajasta sek\u00e4 tunnetusta melutasosta ja testikappaleen koosta, jotta tulokseksi saadaan mahdollisimman tarkka luku.<\/p>\n

    Karkeana esimerkkin\u00e4 oven \u00e4\u00e4nenvaimennusindeksi\u00e4 voisi siis mitata laittamalla kaiuttimesta musiikkia huoneessa, ja sitten mitata oven l\u00e4pi tulevan \u00e4\u00e4nenpaineen tason (dB). Kuten t\u00e4h\u00e4n korreloidaan tieto j\u00e4lkikaiunta-ajasta, musiikin \u00e4\u00e4nenpaineen tasosta sek\u00e4 muut muuttujat, saadaan melko tarkka kuva \u00e4\u00e4nenvaimennusindeksist\u00e4.<\/p>\n

    \u00c4\u00e4nenvaimennusindeksi R\u2019w<\/strong><\/h1>\n

    \u00c4\u00e4nenvaimennusindeksi R\u2019w on kentt\u00e4mittaus, joka yritt\u00e4\u00e4 mitata materiaalin \u00e4\u00e4nenvaimennusindeksin todellisessa, valmiissa rakenteessa tai tilassa (esim. sein\u00e4t kahden toimistohuoneen v\u00e4lill\u00e4). Se ei pysty huomioimaan vaihtoehtoisten \u00e4\u00e4nensiirtoreittien tuloksia (esim. \u00e4\u00e4nivuodot saumakohdissa) tuloksia, ja siksi t\u00e4m\u00e4 el\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n mittaustapa tuottaa yleens\u00e4 pienemm\u00e4n tuloksen, kuin laboratorion laskennallinen arvo.<\/p>\n

    Puheensiirtoindeksi STI<\/strong><\/h1>\n

    Puheensiirtoindeksi on tunnusluku, joka kuvaa siirretyn puheen ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4. Se soveltuu yleisp\u00e4tev\u00e4sti erilaisten akustisten ymp\u00e4rist\u00f6jen, siirtokanavien ja h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden vaikutuksen mittaamiseen.<\/p>\n

    Puheensiirtoindeksi (STI) on menetelm\u00e4 puheen ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden mittaamiseksi. STI mittaa tilan ominaisuudet (akustiset laitteet, akustiikkapaneelit, matto, jne.) ja kertoo kanavan kyvyn siirt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

    Puhelinkoppeja ja muita hiljaisia tukitiloja kuten neuvottelu- ja kokoushuoneita suunnitellessa kannattaa aina tutustua tilan puheensiirtoindeksiin. T\u00e4m\u00e4 kertoo usein tilan \u00e4\u00e4nimaailmasta enemm\u00e4n kuin yksitt\u00e4iset \u00e4\u00e4nenvaimennusarvot (desibelit).<\/p>\n

    Modulaaristen neuvotteluhuoneiden ja puhelinkoppien puheensiirtoindeksi\u00e4 mitatessa \u201dmatala\u201d on tavoiteltava arvo. Arvon ollessa heikko, on my\u00f6s puheen ymm\u00e4rrett\u00e4vyys tilan ulkopuolella huono, eli tilassa voi huoletta k\u00e4yd\u00e4 yksityisi\u00e4kin keskusteluja ja neuvotteluja ilman, ett\u00e4 tilan ulkopuolella oleva saa sanoista selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    \"Huoneakustiikka<\/p>\n

    STI value = STI arvo<\/strong>
    \nQuality according to IEC 60268-16 = Laatu standardiasteikolla IEC 60268-16<\/small>
    \nIntelligibility of syllables in % = Tavujen ymm\u00e4rrett\u00e4vyys %<\/small>
    \nIntelligibility of words in % = Sanojen ymm\u00e4rrett\u00e4vyys %<\/small>
    \nIntelligibility of sentences in % = Lauseiden ymm\u00e4rrett\u00e4vyys %<\/small><\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

    L\u00e4hteet:<\/p>\n

    https:\/\/www.ecophon.com\/fi\/akustiikkaratkaisut\/akustiikan_tietopankki\/<\/a><\/p>\n

    https:\/\/www.akukon.fi\/fi\/Akustiikka?gclid=CjwKCAjw8O7bBRB0EiwAfbrTh2G6XI_p6QuPp-mPhC0WcDI1s0UbS7azhGb5kt35406UGpYkj-o5bBoCXaIQAvD_BwE<\/a><\/p>\n

    https:\/\/www.kotiakustiikka.fi\/huoneakustiikka.html<\/a><\/p>\n

    https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/%C3%84%C3%A4ni<\/a><\/p>\n

    http:\/\/www.cs.tut.fi\/sgn\/arg\/akusem\/akuintro.pdf<\/a><\/p>\n

    http:\/\/www2.siba.fi\/akustiikka\/index.php?id=8&la=fi<\/a><\/p>\n

    Kyllia\u0308inen, M. and Hongisto, V. (2007). Rakennusten akustinen suunnittelu<\/em>. Helsinki: Suomen rakennusinsino\u0308o\u0308rien liitto.<\/p>\n

    Kylli\u00e4inen, M. and Hongisto, V. (2011). Rakennusten akustinen suunnittelu: teollisuustilat<\/em>. Helsinki: Suomen rakennusinsin\u00f6\u00f6rien liitto.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Mit\u00e4 \u00e4\u00e4ni on? Lyhyesti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 \u00e4\u00e4ni on v\u00e4liaineessa etenev\u00e4\u00e4 v\u00e4r\u00e4htely\u00e4, joka saa aikaan kuulohavainnon. Se on mekaanista aaltoliikett\u00e4, joka ei etene tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan tarvitsee aina v\u00e4liaineen. V\u00e4liaine voi olla miss\u00e4 tahansa olomuodossa, kuten kaasuna, nesteen\u00e4 tai kiinte\u00e4n\u00e4 aineena. Ilmassa ja nesteiss\u00e4 etenev\u00e4 \u00e4\u00e4ni on pitkitt\u00e4ist\u00e4 aaltoliikett\u00e4. Kiinte\u00e4ss\u00e4 aineessa \u00e4\u00e4ni voi edet\u00e4 my\u00f6s poikittaisena aaltoliikkeen\u00e4. \u00c4\u00e4ni voidaan havaita tuntoaistimuksena, kuuloaistimuksena tai mittaamalla. Ihmisen kuuloalue tavoittaa parhaimmillaan taajuusalueen 16 – 20 000 Hz. T\u00e4m\u00e4n rajan alittavia \u00e4\u00e4ni\u00e4 kutsutaan infra\u00e4\u00e4niksi, ja ylitt\u00e4vi\u00e4 kutsutaan ultra\u00e4\u00e4niksi. Ihmiskorva on herkimmill\u00e4\u00e4n taajuusalueella 20 Hz-20 kHz, jolle sijoittuvatkin esimerkiksi monet varoitus- ja h\u00e4lytys\u00e4\u00e4net. T\u00e4t\u00e4 ihmisen kuulolle optimaalisinta taajuusaluetta kutsutaan preesensalueeksi. Preesensalueen korostaminen ja h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden poistaminen parantavat puheen selkeytt\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1164,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","seoaic_article_subtitles":[],"footnotes":""},"categories":[38],"tags":[48,49],"class_list":["post-1160","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","tag-akustiikka","tag-artikkeli"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1160"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1160\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/intoconcept.com\/ja\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}